Deprecated: Hook jetpack_pre_connection_prompt_helpers is deprecated since version jetpack-13.2.0 with no alternative available. in /home/jpwkequz/domains/riika.net/public_html/wp-includes/functions.php on line 6078
Hiekkakatu, Mölykatu ja muita katuja – Riika.net

Riika.net

Hiekkakatu, Mölykatu ja muita katuja


Tulipalo Raina-kadulla toukokuussa 2003

Riian kaduilla on mielenkiintoisia nimiä. Useimmat nimistä on käännetty saksasta latvian kieleen. Keskiajalla tietyn ammattikunnan ihmiset kerääntyivät samalle kadulle, minkä takia kaduilla on usein eri ammatteihin liittyviä nimiä. Osa kaduista on saanut nimensä luonnonmerkkien mukaan, osa on nimetty merkkihenkilöiden kunniaksi. Katu on latviaksi iela ja tie cels. Ohessa on kadunnimiä ja niihin
liittyviä tarinoita aakkosjärjestyksessä.

Alberta iela, (Albertin katu). Nimetty Riian perustajan piispa Albertin mukaan. Albert von Buxhoeveden eli jo 1200-luvulla, mutta katu on paljon myöhemmältä ajalta. Mielenkiintoista tässä kadussa ei ole nimi vaan upea jugend-arkkitehtuuri.

Elokuvaohjaaja Sergei Eisensteinin isä Mihail Eisenstein suunnitteli talot numerot 2, 4, 6, 8 ja 13. Talon numero 12 on suunnitellut Konstantins Peksens (1859-1928), oli ensimmäisiä korkeakoulusta valmistuneita latviankielisiä arkkitehteja. Peksensin suunnittelemassa Alberta 12-talossa asui tunnettu taidemaalari Janis Rozentals ja hänen suomalaissyntyinen vaimonsa laulajatar Elli Forssell. Rozentals eli kaksi viimeistä elinvuottaan Suomessa, jota hän kutsui usein toiseksi kotimaakseen. Myös Alberta 9 on Peksensin käsialaa. Janis Rozentalsin ja Rudolfs Blaumanisin kotimuseossa kannattaa vierailla. Suljettu ti-ke.

Alberta 11 on Eugene Lauben suunnittelema. Hänen tyylinsä muistuttaa jykevää suomalaista jugendia, ja Laube saikin vaikutteita Suomesta ja Latvian omasta kansallisromanttisesta liikkeestä.

Alberta-kadulla kannattaa ehdottomasti vierailla, samoin Strelnieku ja Antonijas-kaduilla sekä Elizabetes-kadulla. Jos saavut Riikaan laivalla, jugend-kaduille matkaa on vain muutama sata metriä. Jos saavut vanhasta kaupungista, kävele Valdemara-ja Kalpaka-katuja tai Kronvalda-puiston läpi. Kalpaka-kadun päässä on Suomen suurlähetystö. Pian tämän jälkeen pääset Strelnieku-kadulle oikealle ja siitä Alberta-kadulle.

Aldaru (Oluenpanijoiden katu). Vanhassakaupungissa. Nykyisin tällä kadulla ei kuitenkaan ole juuri pubeja. Tätä katua pitkin pääsee Ruotsalaisen portin (Zviedru varti) läpi Torna-kadulle tai päinvastoin. Kyseinen portti tehtiin asuinrakennuksen läpi vuonna 1689. Riika kuului Ruotsin valtakuntaan vuodet 1621-1710.


Strelnieku 4

Antonijas. Yksi klassisia jugend-katuja. Numerot 1 ja 3 suunnitteli H. Scheel. Numero 2 on Felskon käsialaa. Rakennuksessa on Venäjän suurlähetystö. Janis Baumanis suunnitteli rakennukset 4,5,6,7 ja 9.

Audeju iela (Kutojien katu). Saksaksi kadun nimi oli Weber strasse. Myös Weber tarkoittaa kutojaa. Aivan aluksi katu tosin oli Bewer Strasse (Majavakatu). Tällä kadulla on hyviä pubeja, mm. mukava irkkubaari Paddy Whelan’s.

Barona. Oikeastaan Krisjanis Barona iela. Barons keräsi latvialaisia kansanrunoja, dainoja. Hänen muistomerkkinsä on viereisessä Vermanes-puistossa. Barons eli vuosina 1835-1923 ja hän keräsi peräti yli 35 000 alkuperäistä dainaa ja lukuisia variaatioita, kaikkiaan yli 200 000 säettä. Baronsin kotimuseo on osoitteessa Kr. Barona 3.

Bastion-katu ja Bastion-mäki (Bastejkalns). Kuten nimistä voi päätellä, näillä seuduilla oli bastion-tyylinen linnoitus, joka purettiin 1850-luvulla. Bastion-katu jatkuu Aspazija-katuna.

Brivibas (Vapaudenkatu). Tämä katu jatkuu Tallinnan-maantienä. Kadun päässä on Vapaudenpatsas, Milda. Vapaudenpatsas on vuodelta 1935. Patsaan lähellä on Kolonna-kahvila ja suosittu kohtaamispaikka, Laima-kello. Brivibas-kadun alkupäässä Hotelli Latvijan edestalla on ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen katedraali, joka on rakennettu bysanttilaiseen tyyliin. Neuvostoaikana kirkko oli tieteiden talo, jossa oli mm. kahvila ja planetaario.

Doma laukums (Tuomiokirkon aukio). Aukio nykyisessä laajuudessa alkoi muotoutua vasta 1860-luvulla, kun keskiaikaisia rakennuksia purettiin. Vuonna 1936 purkutyötä vielä jatkettiin. Aukiolla on tuomiokirkon lisäksi mm. pörssitalo, joka on rakennettu italialaiseen palazzotyyliin (arkkitehti H. Bosse). Sen vieressä on Latvian radion rakennus.

Elizabetes. Tällä kadulla on Reval Hotel Latvija. Kadun päässä on Riian World Trade Center. Alun perin se oli Latvian kommunistisen puolueen keskuskomitean rakennus ja se valmistui vuonna 1974. Elizabetes-kadun talot 10A, 10B ja 33 on suunnitellut Mihail Eizenstein. Talon 33 koristelu on hämmästyttävän rikas lukuisine patsaineen ja reliefeineen. Elizabetes 13 on puolestaan Peksensin suunnittelema.

Grecnieku (Syntisten katu). Katu sai nimensä rikkaan Zundern-nimisen riikalaisen mukaan. Zundern muuttui sitten Sindern-muotoon (Sindern tarkoittaa syntistä). Grecnieku- ja Kungu-katujen kulmassa on yksi vanhankaupungin mielenkiintoisimpia rakennuksia, niin sanottu Menzendorffin talo (Grecnieku 18, museo suljettu ma-ti). Menzendorff oli rikas kauppias. Talo on nykyisin museona, kannattaa tutustua, kauniita seinä- ja kattomaalauksia. Talossa toimi aikoinaan myös apteekki, vuodesta 1678 lähtien, lähes 200 vuoden ajan.


Jauniela 25/29

Jauniela. Tällä kadulla, joka lähtee Tuomiokirkon vierestä, on mielenkiintoisia rakennuksia. Numeroissa 20, 22 ja 22 on Tuomiokirkon luostariin liittyviä rakennuksia (osittain uudelleenrakennettu). Jauniela 25/29:ssä on arkkitehti Wilhelm Bockslaffin jugend-rakennuksia. Näiden talojen fasadit on koristeltu rikkaasti: erilaiset naamiot, kukat ja kasvit edustavatkin tyypillisiä jugend-aiheita.

Jekaba. Katu on saanut nimensä Pyhän Jaakobin kirkosta (Jekaba baznisa). Kirkko on mainittu jo vuonna 1225. Kirkonkello sijaitsee tornin ulkopuolella. Jaakobin kirkko on katolisten käytössä.

Jekaba laukums (Jaakobin aukio). Tämä puisto sijaitsee Latvian parlamentin (Saeima) ja Jaakobin kirkon vieressä. Parlamanettirakennus on Janis Baumanisin ja Robert Pflugin käsialaa. Puiston suunnitteli 1900-luvun alussa arkkitehti Georg Kuphaldt. Aukion laidalla Torna-katu 1:ssä on keltainen Arsenals-taidemuseo.

Kaleju iela (Seppien katu). Myös vanhassakaupungissa. 1600-luvulla tällä kadulla oli sepänpajoja- ja puoteja. Kalejulle pääsee mm. Janaseta-aukion portista tai Kalku-kadulta. Vuosisatoja sitten Riika-joen uoma kulki suunnilleen Ridzene – ja Kaleju-katujen kohdalla.

Kalku iela (Kalkkikatu). Kalku halkoo Riian vanhaakaupunkia lähes Brivibas-valtakadun suuntaisesti, mutta kapeampana. Kalku lienee saanut nimensä kalkkipitoisesta maasta. Kalku on hyvä maamerkki Riiassa suunnistaessa. Se jakaa vanhankaupungin kahtia lounas-koillinen-suunnassa. Kalku 7:n kohdalla oli ennen suuri puolustustorni, jonka halkasija oli 12 metriä.

Kalku katu levenee Hotel de Romen jälkeen Filharmonian aukioksi. Aukion toisella puolella Meistaru- ja Zirgu-katujen kulmassa on kuuluisa mustan kissan talo (musta kissa, melnais kakis). Lähellä Skunu-katu 10/12:ssa on puolestaan koiratalo, jugendia sekin. Myös kauniit Suuren ja Pienen killan rakennukset ovat Filharmonian aukiolla. Latvian filharmonikot esiintyvät juuri Suuren killan talossa.

Kalpaka. Katu on nimetty Latvian ensimmäisen armeijan komentajan Oskars Kalpakan mukaan. Myös tällä kadulla on kaunista arkkitehtuuria. J. F. Baumanis on suunnitellut talot 5,7,9. Suomen suurlähetystö on Kalpaka 1:ssä ja sen suunnitteli R. Pflug. Kalpaka 13 on arkkitehti Peksensin käsialaa.

Kronvalda bulvaris (Kronvaldin bulevardi). Tällä kadulla on mielenkiintoinen Anatomian museo (Kronvalda 9). Kadun itäpuolella on Kronvaldin puisto, jossa on kongressirakennus. Puiston toisella puolella on Kalpaka-katu, jolla on Suomen suurlähetystö. Kronvalda-katu 10:ssä on Peksensin ja Lauben yhteisluomus, kaunis jykevä jugendrakennus.

Marstalu (Tallikatu). Vanhassa kaupungissa. Tämän kadun varrelle Riian kaupunki perusti tallin vuonna 1330. Kadulla on nykyisin mm. Latvian valokuvamuseo (Alksnaja-kadun kulma).
Marstalun ja Audejun kulmassa museon vieressä on 1680-luvulla rakennettu Rheutternin talo, jonka korinttilaiset pylväät ja reliefit ovat kauniita. Marstalu-kadulla on Reformikirkko, joka rakennettiin 1727-1733. Sen alakerrassa on hyvä jazzklubi, Dizzie Jazz Club, jossa myös Riian suomalaiset mielellään käyvät. Klubin vanha nimi Reformatu Club tosin oli nimenä Dizzie Jazz Clubia parempi, niin hyvä muusikko kuin Dizzie Gillespie olikin.

Merkela. Saanut nimensä baltiansaksalaisen kustantajan Garlieb Merkelin (1769-1850) mukaan. Merkel puolusti Latvian kulttuuria ja kirjoitti teoksen “Latvialaiset”. Myös tällä kadulla on jugendia. Numerossa 13 on Riian latvialaisen seuran rakennus. Arkkitehti oli E. Pole yhdessä Fasadissa on Janis Rozentalsin fresko “Kauneus.Voima.Viisaus”.

Miesnieku iela (Teurastajien katu). Tämän kadun paikkeille piispa Albert alkoi rakennuttaa piispanlinnaansa 1200-luvun alussa. Sittemin piispanlinna ja sen piha pikku hiljaa rapistuivat. Kadun päässä lähellä Daugava-jokea oli kaupungin ensimmäinen dokumentoitu teurastamo, ensimmäinen tieto siitä on vuodelta 1397.

Miesnieku ja Anglikanu-katujen välissä oli puolustustorni, joka räjähti lokakuuss 1721. Paikalla on nykyisin anglikaaninen kirkko, joka on arkkitehti Felskon käsialaa. Punatiilinen kirkko valmistui vuonna 1861 ja edustaa eklektistä uusgotiikkaa.

Palasta (Palatsikatu). Pietari Suuren aikana vuonna 1710 Riika joutui ruotsalaisilta Venäjän haltuun. Pietari Suuri piti Riiasta. Hän sai kaupungilta maata palatsin rakentamiseksi (Palasta 9:n kohdalla). Palasta-kadulla on tutustumisen arvoinen Riian historian ja merenkulun museo.

Pils iela (Linnakatu). Tämä katu johti ja johtaa edelleen Riianlinnaan. Pils 11:ssa sijaitsi englantilaisten merimiesten klubi, English Seamen’s Club. Klubi valmistui vuonna 1901 Jugend-tyyliin, arkkitehti oli Bockslaff. Nykyisin rakennuksessa on Tanskan suurlähetystö. Sen takana joelle päin on punatiilinen anglikaaninen kirkko. Ennen Riian linnaa Poju- ja Pils-katujen kulmassa on vihertävänturkoosi Rouvamme surujen kirkko.

Pils laukums (Linnanaukio). Riian linna sijaitsi alun perin vanhassa kaupungissa.1300-luvun vaihteessa kaupunkilaiset ja Saksalainen ritarikunta kahakoivat, minkä vuoksi linna siirrettiin kaupunginmuurien ulkopuolelle. Linnan paikalla oli aiemmin Pyhän hengen luostari. Nykyisen muotonsa Riian linna sai 1500-luvun alussa suurmestari Walter Plettenbergin aikana. Linnassa on presidentin edustustiloja ja museoita. Latvian historian museo on osoitteessa Pils Laukums 3. Suljettu ma-ti, muulloin avoinna 11.00-17.00

Raina bulvaris (Rainisin bulevardi). Katu on saanut nimensä kirjailija Janis Rainisin mukaan. Rainis oli naimisissa kirjailijatar Aspazijan kanssa. Aspazijallekin on nimetty katu, joka on kaupunginkanaalin toisella puolella. Rainis ja Aspazija viettivät kesiään Jurmalassa, jossa voi tutustua heidän kotimuseoonsa. Kadulla on hienoa arkkitehtuuria. Raina-kadun numerot 2,3,4,9,11,27,29,31 ja 33 ovat J.F. Baumanisin käsialaa. Raina 9:ssä on Ranskan suurlähetystö. Raina 19 on Latvian yliopiston päärakennus. Uusromantiikkaa edustava rakennus on Gustav Hilbigin käsialaa.

Skunu (Aittakatu) Skunu tarkoittaa aittaa, mutta nimi ei tässä tapauksessa kerro kadun luonteesta. Alunperin katu oli Kurpju, suutarien katu.

Smilsu iela (Hiekkakatu). Tämä oli Riian vanhin sisääntuloväylä, se oli kaupunkiin johtavan “Hiekkatien” jatke. Smilsu oli aikoinaan kaupungin levein katu. Kaupunginmuurissa Smilsun toisessa päässä oli pääportti ja myös Hiekkaportti- ja torni, joiden lähellä oli hiekkadyynejä. Hiekkatorni on nykyisin nimeltään Ruutitorni. Se on harvoja Riian säilyneitä puolustustorneja, pääportti on tuhottu jo aikoja sitten. Ruutitornissa on sotamuseo (Smilsu 20, museo avoinna ke-su 10.00-18.00, suljettu ma-ti)
Keskiajalla Smilsu-kadulla oli kaksi julkista kaivoa. Smilsulla ei juuri ole keskiaikaisia rakennuksia, mutta mielenkiintoisia eklektisiä sekatyylitaloja ja jugendtaloja kylläkin Hiekkakadulta löytyy. Arkkitehti Felsko suunnitteli talot numero 7 ja 12. Talon numero 2 suunnitteli Konstantin Peksens. Talo numero 6 on tunnetun arkkitehti Bockslaffin käsialaa.

Strelnieku. Myös tunnettu jugendkatu. Numero 6 on Konstantin Peksenin piirtämä, numero 4 on puolestaan Mihail Eizenstheinin käsialaa.

Tirgonu – tarkoittaa kauppiaskatua. Tirgus tarkoittaa latvian kielessä toria. Sen varrella oli pieniä liikkeitä, joista sai erikoistavaroita. Kadulla on mm. upeaa jugend-arkkitehtuuria ja hyviä ravintoloita, mm. japanilainen sushi-paikka, italialainen ravintola Zilais Puts (Sininen lintu) ja Alus Seta, latvialaistyylinen itsepalveluravintola. Alus Setasta saa hyvää Uzavas-olutta tummana ja vaaleana versiona.

Torna (Tornikatu). Tällä kadulla sijaitsevat niin sanotut Jaakobin parakit, punatiilinen Remerin torni ja muutama hyvä ravintola ja kahvila. Ehkä suositeltavin ravintola on nimeltään Rigas Balzams, josta saa Riian mustalla balsamilla höystettyjä ruokia ja tietenkin myös balsamista tehtyjä coctaileja.
Tornikatu oli sijaitsee entisen kaupunginmuurin ulkopuolella.

Troksnu (Hälykatu). Saksalaiselta nimeltään tämä katu oli alun perin Allarmstrasse, latviaksi Trauksmes. Sittemmin nimi muuttui Häly- tai Melukaduksi (saksaksi Lärmstrasse). Kadulla on muutamia vanhoja asuintaloja.

Valdemara. Tällä kadulla Espalanaden puiston vieressä on Valsts Makslas muzejs, Latvian ateneum (Valdemara 10). Museo valmistui 1900-luvun alussa.

Valnu (Vallikatu). Bussiasemalta vanhaan kaupunkiin kävellen saapuvat kulkevat yleensä Valnua pitkin. Tällä kadulla on monia rahanvaihtopisteitä (ole tarkkana kurssin kanssa!) ja kauppoja, mm. tavaratalo Centrs. Valnu-kadun kohdalle rakennettiin vallituksia sekä 1500-luvulla. Seuraavina vuosisatoina paikalla oli hiekkavalleja ja muita hyökkäysesteitä. Hieman edempänä oli vallihauta. Toisen maailmansodan aikana Valnu-kadulta tuhoutui rakennuksia.

Vecpilsetas ( Vanhankaupungin katu). Tällä kadulla on vanhoja taloja 1500- ja 1600-luvuilta. Kannattaa tutustua talojen koristeluun. Numeroissa 10 ja 11 koristeina on erilaisia naamioita, jopa ihmissusihahmo! Legenda ihmissudesta kehittyi juuri Baltian rannikkoalueilla myöhäiskeskiajalla. 1500-luvun lopulla talonpoikia jopa poltettiin roviolla, kun heitä epäiltiin ihmissusiksi.

Wagnera, nimetty säveltäjä Richard Wagnerin mukaan. Wagner asui Riiassa vuodet 1837-39, jolloin hän oli Saksalaisen teatterin kapellimestari. Hän myös järjesti konsertteja Mustapäiden talossa. Riian aikana hän sävelsi Rienzi-oopperan.

Vilandes. Numerot 4,10,12,14 ja 16 on tehty Konstantin Peksenin piirustusten mukaan ja rakennettu vuosina 1908-1910.