Deprecated: Hook jetpack_pre_connection_prompt_helpers is deprecated since version jetpack-13.2.0 with no alternative available. in /home/jpwkequz/domains/riika.net/public_html/wp-includes/functions.php on line 6031
Latvia ABC – Riika.net

Riika.net

Latvia ABC


Turaidan linna sijaitsee Gauja-joen varrella.

  • Pinta-ala: 64.589 km2. Pinta-alasta metsää noin 43 %, maanviljelyksen käytössä on noin 39 % pinta-alasta.
  • Korkein paikka Gaizins 312 metriä
  • Pisin joki: Gauja 460 km, Daugava (Väinäjoki) 357 km Latvian puolella, yhteensä 1020 km Suurin järvi: Lubans 81km2, järviä kaikkiaan noin 3000 Vuoden keskilämpö 6-7 C Säännölliset vapaapäivät: Uuden vuoden aatto, Uuden vuoden päivä, pääsiäinen, vappupäivä, äitienpäivä, juhannus (Ligo/Jani, jota vietetään aina 23.-24.6.), itsenäisyyspäivä (18. marraskuuta), joulu (ziemassvetki) 24.-26.12.
  • Asukkaat: Latviassa on noin 2.4 miljoonaa asukasta. Virallisen tilaston mukaan heinäkuulta 2000 asukkaita oli 2.371.333. Noin 58 % on latvialaisia, 29.5 % venäläisiä, 4 % valkovenäläisiä, alle 3 % ukrainalaisia ja 2.2 % puolalaisia. Liettualaisia on 1.3 % ja juutalaisia lähes 0.5 %. Latvian kansalaisuuden saaneita on noin 75%. Ulkomaalaisia oli vuonna 2000 alle 30 000 henkeä.
  • Kieli: Latvian ainoa virallinen kieli on latvia, jota puhuu lähes 75 % väestöstä. Alle 40-vuotiaista noin 70 % puhuu englantia. Käytännön kielitaito on kuitenkin Riian ulkopuolella yleensä heikohko. Venäjällä pärjää hyvin, ja saksaakin puhutaan jonkin verran.
  • Kaupungit: Riiassa on lähes 800 000 asukasta, Daugavpilsissä noin 115 000 ja Liepajassa 95.000. Jelgavassa on noin 70 000 asukasta, Jurmalassa lähes 60 000 ja satamakaupunki Ventspilissä noin 46 000.
  • Poliittinen järjestelmä: Perustuslaki on nimeltään Satversme (1991/1992). Eduskunta on nimeltään Saeima ja siihen valitaan 100 jäsentä neljäksi vuodeksi. Seuraavat vaalit ovat syksyllä 2002. Puolueet: Tautas partija (Kansanpuolue), Latvijas Cels (Latvian Tie), TB/Cels (Latvian Tie), TB/LNNK (Isänmaan ja Vapauden puolesta), LSDSP (Latvian Sosialidemokraattinen Työväenpuolue), Jauna Partija (Uusi Puolue). Lisäksi on yksi puolue, joka sanoo puolustavansa ihmisoikeuksia yhtenäisessä Latviassa. Suurimmat puolueet ovat kaksi ensin mainittua.
  • Presidentti: Vaire Vike-Freiberga oli ensimmäinen naispresidentti niistä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka kuuluivat aikoinaan niin sanottuun sosialistiseen leiriin tai sosialististen veljeskansojen onnelliseen perheeseen. Vike-Freiberga on Latvian suosituin poliitikko.
  • Latvian lippu on tummanpunainen raitalippu, jossa on keskellä valkoinen ohuempi raita. Lipun sanotaan olevan jo 1200-luvun lopulta, jolloin se oli sotalippu virolaisia heimoja vastaan. Lippu tuli kuitenkin käyttöön vasta 1917, jolloin taiteilija Ansis Cirulis suunnitteli lipun nykymuodon. Lipun punaisesta väristä käytetään joskus nimitystä “Latvian punainen”.

Talous

  • Latvian talous on kehittynyt viime vuosina erittäin hyvin. BKT:n kasvu on viime vuosina ollut samaa luok- kaa kuin Virossa. BKT:n kasvu:1997 8.6 % 1998 3.9 % 1999 0.1% 2000 6.6% Nordean ennusteen mu- kaan BKT tulee lähivuosina kasvamaan noin 5 % vuodessa (Latvia, Building a Balance, Country Report). Inflaatio on ollut alhainen, vuosina 1999-2000 noin 2.5 % vuodessa. Latvia oli myös ensimmäinen Baltian maista, joka hyväksyttiin maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Latvian talouden ongelmana on pidetty yksityistämisen hitautta eräillä aloilla (etenkin energiayhtiöt ja Latvian Shipping Company), mutta ehkä suurempi ongelma on ollut korruptio. Tämä ei yleensä ottaen tarkoita epärehellistä virkamieskuntaa vaan sitä, että poliittisten päättäjien ja talouden päättäjien suhteet ovat olleet liian tiiviit (lisätietoa, www.delna.lv, Transparency International, Latvia Office).
  • Latvian tärkeimmät tuotannonalat ovat elintarviketeollisuus, metsäteollisuus ja tekstiili. Myös kemikaaliteollisuus on melko tärkeä, samoin huonekalut. Latvian metsävarat ovat suuret, vuotuisia hakkuita voisi tehdä yli 8 miljoonaa kuutiometriä. Keski-Latviaan on suunniteltu suurta sellutehdasta. Metalliteollisuus on myös suhteellisen vahva ja IT-ala on nousussa. Varsinainen ohjelmistoteollisuus työllistää lähes 5000 ihmistä.