Museot, nähtävyydet

Museot ovat yleensä suljettuina maanantaisin tai ma-ti.

Etnografinen ulkoilmamuseo (Etnografiskais Brivdabas muzejs). Brivibas 440, puh. 79 94 106. Avattu yleisölle vuonna 1932, kaikkiaan noin 100 hehtaarin museoalue muutama kilometri ydinkeskustasta. Noin 120 autenttista rakennusta 1500-1800-luvuilta
Kristjans Baronsin museo, Barona 3, puh. 72 84 265. Museo on omistettu Latvian Lönnrotille, Kristjans Baronisille.
Latvian historiamuseo (Latvijas Vestures muzejs), Pils laukums 3, puh. 72 23 004.
Latvian miehitysmuseo (Okupacijas muzejs), Strelnieku laukums 1, puh. 72 12 715. Esittelee sekä neuvostomiehitystä että natsi-Saksan miehitysaikaa.

Mentzendorfin talo (Mencendorfa Nams), Grecnieku 18, puh. 72 22 636. Rikkaan riikalaisen kauppiaan talomuseo.
Riian Historia- ja Merenkulkumuseo (Rigas vestures un kugniecibas muzejs), Palasta 4 iela, puh. 72 12 051.
Riian juutalaisten museo. Skolas 6, 3. Kerros, puh. 72 83 484.
Riian Moottorimuseo (Rigas Motormuzejs). Eizensteina 6, puh. 70 97 170. Mielenkiintoinen kokoelma neuvostoaikaisia autoja ja muita museoautoja. Esillä mm. Molotovin Rolls Royce ja Stalinin ZIL.

Rozentalsin ja Blaumanisin museo, Alberta 12-9, puh. 73 31 641. Taidemaalari ja graafikko Janis Rozentalsin vaimo oli suomalainen, joten museoon kannattaa tutustua jo sen vuoksi. Rudolfs Blaumanis oli kirjailija. Avoinna 11.00-17.00, suljettu ti-ke.
Sotamuseo (Kara muzejs), Smilsu 20, puh. 72 28 147. Sotahistorian lisäksi kerrotaan rauhanomaisesta vallankumouksesta neuvostovaltaa vastaan.
Taideteollisuusmuseo (Dekorativi Makslas muzejs), Skarnu 10/20, puh. 72 22 235.
Valokuvamuseo, Marstalu 8 (sisäänkäynti Alksnaja-kadulta), puh. 72 22 713.
Valtion taidemuseo (Valsts Makslas muzejs), 10 Valdemara iela, puh. 73 25 051.

Johanneksen kirkko (Jana baznica). Kehittyi Riian piispan kappelista ja dominikaanisesta luostarista. Kirkko mainitaan vuonna 1297, jolloin sitä Pietarin kirkon tapaan käytettiin tukikohtana ritarikunnan linnaa vastaan. Vuonna 1330 kirkko sai lähes nykyisen kokonsa. Kirkko tuhoutui 1400-luvulla, mutta 1500-luvun se rakennettiin uudelleen varhaisgotiikan tyyliin. 1580-luvulla siitä tuli Riian latvialaisen seurakunnan kirkko. Johanneksen kirkko, Jana 7, avoinna 11.00-18.00.
Latvian kansallisooppera. Riikalaiset muistavat aina muistuttaa, että säveltäjä Richard Wagner asui Riiassa. Wagner oli kaupungissa Saksalaisen teatterin kapellimestarina vuodet 1837-39. Hän myös sävelsi oopperan “Rienzi” Riian-kaudellaan. Latvialaiset ovatkin ylpeitä oopperastaan. Riian oopperarakennus valmistui arkkitehti L. Bohnstedtin johdolla vuonna 1863. Se oli aluksi Saksalainen teatteri, mutta vuodesta 1919 lähtien siitä tuli Latvian Kansallisooppera. Ympäröivä puisto on kaunis, ja valkeahohtoista oopperarakennusta voi käydäkatsastamassa myös sisältä. Riikalaiset kutsuvat oopperataloa usein “valkoiseksi taloksi”. Riian ooppera, Aspazijas 3

Mustapäiden talo (Melngalvju). Mustapäiden kilta oli ulkomaisten kauppiaiden kauppiasjärjestö, joka koostui naimattomista miehistä. Mustapäiden veljeskunta perustettiin 1300-luvun lopulla (säännöt viimeistään vuonna 1416). Mustapäiden talo valmistui 1330-luvulla, mutta sitä laajennettiin myöhemmin. Vuonna 1477 Riian raati vuokrasi osan rakennuksesta Mustapäille. Vuodesta 1713 talo oli kokonaan Mustapäiden veljeskunnan hallussa, ja siitä käytettiin nimitystä Mustapäiden talo. Rakennus tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta se rakennettiin uudelleen 1990-luvun lopussa. Veljeskunnan nimi tulee sen suojeluspyhimyksestä Pyhästä Maurista, joka oli tummaihoinen. Alun perin veljeskunta syntyi kuitenkin jo 1200-luvun Pyhän Yrjön veljeskunnasta. Melngalvju, Mustapäiden talo, Ratslaukums 7, avoinna 10.00-17.00, suljettu ma.

Ruutitorni (Pulvera Torna). Ainoa säilynyt puolustusmuuriin liittyneistä torneista. mainittu jo vuonna 1330. Ruutitorni kuului kaupungin pääportin puolustusjärjestelmään, sitä kutsuttiin tuolloin hiekkatorniksi (läheinen katu on edelleen Hiekkakatu, Smilsu iela). 1600-luvulla hiekkatornia alettiin kutsua ruutitorniksi. Nykyisin torni on 26 metriä katutason yläpuolella. Tornissa on Latvian sotamuseo. Ruutitorni, Smilsu 20.
Suuri kilta (Liela Gilde). Suuren killan edeltäjä perustettiin jo 1200-luvulla. Vuonna 1354 muodostui Pyhän Marian kilta eli Suuri kilta. Nykyinen kiltarakennus valmistui 1854-57 vanhaa sisältä säilyttäen, jolloin se uusittiin uusgoottilaiseksi. Arkkitehti oli K. Beine. Rakennuksessa toimii Riian Filharmonia. Suuri kilta, Amatu 5.

Tuomiokirkko (Doma Baznica). Kirkon peruskivi muurattiin jo vuonna 1211, vain 10 vuotta Riian perustamisen jälkeen. Kirkko oli aluksi romaaniseen tyyliin rakennettu, mutta sai sittemmin gotiikan muotoja. 1700-luvulla tuomiokirkkoon tehtiin barokkimuutoksia, mm. torni on barokkia. Eteisessä on jopa Art Nouveau-vaikutteita. Sisällä on 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehtyjä komeita lasimaalauksia. Tuomiokirkon urut ovat yhdet Euroopan suurimmat, ne valmistuivat 1884 Saksassa. Tuomiokirkossa järjestetään korkeatasoisia konsertteja. Tuomiokirkon yhteydessä on Tuomiokirkon piha, joka on avattu hiljattain yleisölle. Tänne käynti tapahtuu Palasta-katu numero 4:stä. Avoinna 10.00-17.00, p. 72 12 051. Kannattaa tutustua, hienoa romaanista tyyliä, jota Pohjois-Euroopassa ei ole paljon säilynyt! Tuomiokirkko, Doma Laukums,
Vapaudenpatsas (Brivibas piemineklis).Vuonna 1935 valmistunutta patsaasta käytetään myös nimitystä “Milda”. Tämän 42 metriä korkean monumentin suunnitteli Karlis Zale. Mildan kannattelemat kolme tähteä kuvaavat Latvian kolmea osaa, Kuurinmaata (Kurzeme), Vidzemeä ja Latgalea. Alempana olevat hahmot edustavat työtä, perhettä, henkistä elämää ja isänmaan suojelusta. Kaikkein alimpana punaiseen graniittiin veistettynä on kaksi reliefiä, “Sotilaiden marssi” ja “Laulujuhlat”.